Siiri Åkerberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Siiri Juliana (Johanna) Åkerberg (o.s. Lunden, 1. lokakuuta 1896 Nivala24. heinäkuuta 1971 Nivala) oli suomalainen opettaja, matkapuhuja ja muistelmakirjailija.

Nivalan Tällinkankaalla syntyneen Åkerbergin vanhemmat olivat nahkuri Jonni (Johan) Lunden ja Leena Stiina Häkkilä. Jonni Lunden oli saanut perintönä isältään Samual Lindenilta nahkuriliikkeen mutta ei kyennyt lopulta hoitamaan sitä muun muassa liiallisen alkoholin käytön takia. Liike myytiin ja isä Jonni lähti Pohjois-Suomeen ja äiti Leena-Stiina Tammisaareen ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Perheen lapset joutuivat huutolaisiksi. Siiri oli aluksi huutolaisena Ypyän Pikkumäen torpassa mutta monien vaiheiden jälkeen hän pääsi amiraali Karl Toppeliuksen perheeseen Helsinkiin.

Siiri oppi ruotsin kielen ja valmistui 1914 kansakoulunopettajaksi Helsingin alakansakoulun opettajaseminaarista. Hän oli aluksi Sauvossa yksityisen kansakoulun opettajana ja sitten Saustilan kartanossa Schaumanin perheen lasten kotiopettajana. Vuodesta 1918 aina 1930-luvulle asti hän toimi Kotikasvatusyhdistyksen matkapuhujana. Siiri meni naimisiin 1925 ruotsalaisen hissiteknikon Karl Sigurd Åkerbergin joka työskenteli Kone Oy:n palveluksessa Helsingissä. Karl Åkerberg kuoli talvisodan alkuvaiheissa 4. joulukuuta 1939 Helsingin pommituksessa. Siiri Åkerberg oli tämän jälkeen muutamia vuosia Kone Oy:n palveluksessa mutta hän siirtyi jatkosodan aikana Ruotsiin ja toimi siellä Suomen avustuskomitean palveluksessa huolehtien Ruotsissa olleista suomalaisista sotapakolaislapsista.

Sodan jälkeen Siiri Åkerberg jäi Ruotsiin ja toimi siellä kansakoulunopettajana. Jäätyään eläkkeelle 1960-luvun alussa hän muutti takaisin kotiseudulleen Nivalaan. Hän kirjoitti kaksi omaelämäkerrallista muistelmateosta ja kuului myös Ylivieskan seudun taideyhdistyksen kirjallisen jaoston johtokuntaan 1966–1970.

  • Huutolaistyttö. Keski-Pohjanmaan kirjapaino, Ylivieska 1964
  • Päivien paljous : jatkoa Huutolaistyttöön, Tekijä, Nivala 1966